Yritys
Sammatin tilan päätuotantosuunta on lypsykarjatila, vuokraamme myös 3 mökkiä kesäaikaan. Tila sijaitsee Ylöjärvellä.
Tilan viimeisin omistaja on jatkanut toimintaa Sammatin tila nimellä 2003. Vuonna 2016 toiminnan laajennuttua, yritys vaihdettiin oy-muotoiseksi.
Maatila
Tilalla on lypsylehmää ja 130 hehtaaria peltoa viljelyksessä. Tila vuokraa eläinpaikkoja toiselle tuottajalle. Koska lehmät ovat meille elannon tuojien lisäksi työtovereita, panostamme niiden hyvinvointiin ja terveyteen. Lehmillä on käytössään 2007 valmistunut pihatto, jossa ne voivat vapaasti liikkua ja siirtyä syömään, makuulle ja lypsylle halunsa mukaan. Nuoremmat eläimet asuvat 1997 rakennetussa pihatossa.
Jokaiselle lehmälle annetaan nimi ja numero vähän syntymän jälkeen. Sonnivasikat siirtyvät noin 2 vko iässä ternikasvattamotilalle, ellei sonnia käytetä jalostukseen. Heti vasikan synnyttyä sen emä lypsetään ja 2 l maidosta juotetaan vasikalle.
Lypsyn jälkeen emä palaa vielä hoitamaan vasikkaa, jos se on kiinnostunut vasikasta. Vasikalle juotetaan maitoa noin 8 l / vrk seuraavat 8 viikkoa. Alkuun vasikka juo tuttipullosta ja vanhempana se käyttää juottoautomaatin tuttia.
Noin 9 vko iässä vasikka vähitellen vieroitetaan ja se syö enemmän kiinteää ruokaa. Vuoden ikäiseksi vasikat saavat lehmien apetta ja sen jälkeen omaa niille suunniteltua apetta. Vasikka on kasvaessaan muiden ikäistensä seurassa, ellei se sairastu ja vaadi erityishoitoa.
Noin 15 kk iässä hiehot siemennetään tai astutetaan ja näin ollen ne poikivat suunnilleen 2 vuoden iässä ensimmäisen kerran. Muutama kuukausi ennen poikimista eläin siirretään lypsävien puolelle totuttelemaan uuteen ympäristöön ja lehmän päivärytmiin. Poikimisen jälkeen eläimellä menee muutama päivästä pariin viikoon tottua lypsyyn ja etsiä oma arvoasemansa laumassa ja päivärytminsä navetassa. Sen jälkeen lehmä poikii enintään kerran vuodessa, osa lypsää yli kaksikin vuotta poikimatta välillä. Kaksi kuukautta ennen tulevaa poikimista lehmä viettää "ummessa" eli se ei tuota maitoa vaan lepää kasvattaen seuraavaa vasikkaa. Kesäkaudella saatat nähdä näitä eläimiä tilan pelloilla ulkoilemassa. Myös nuoremmat eläimet saattavat laiduntaa tai olla jaloittelutarhassa. Lypsävän lehmän täytyy myös päästä halutessaan lypsylle ja tilan lähellä menee useampi tie sekä rautatie, joiden yli eläimet eivät voi vapaasti kulkea. Lehmä syö ja tuottaa maitoa jatkuvasti, vuoden jokaisena päivänä 24 h vuorokaudessa. Samoin se voi poikia tai sairastua koska tahansa. Eläimiä hoidetaan siis myös normaalien työaikojen ulkopuolella aina kun tarvetta on.
Tilamme tuotos 2018 oli 9004-378-4,15-305-3,35-219 eli 9004 litraa maitoa / lehmä / vuosi ja seuraavana listalla ovat rasvakilot/ eläin, maidon rasva%, valkuaiskilot, maidon valkuais% ja tuotetun maidon solupitoisuus. Meijeriin myydyn maidon solupitoisuus on eri, koska vasikat juovat osan maidosta. Tilan päärotu on Ayrshire (ruskea-valkoinen), mutta Holstein-Friisiläisiä (mustavalkoinen) on lähes yhtä paljon. Lisäksi tilalla on länsisuomenkarjan lehmiä ja kyyttöjä sekä useita eri rotujen risteytyksiä mm. Ay-Fr ja Jersey-Ay.
Nautaeläimen perusrehuna on aina hyvälaatuinen säilörehu tai heinä. Säilörehu tehdään tornisiiloihin, joissa se säilyy hyvänä parikin vuotta. Yksi lehmä syö vuodessa noin 5000 kiloa säilörehua. Rehu korjataan kesällä ja siihen lisätään vähän muurahaishappoa säilymisen varmistamiseksi. Rehukasveina käytetään timoteita, nurminataa, ruokonataa, koiranheinää, puna-apilaa ja nuorille eläimille ruokohelpeä. Myös maissia kasvatetaan pieniä määriä. Sen lisäksi eläimille annetaan lähitiloilla kasvatettua kauraa, vehnää ja härkäpapua. Robotin houkutusrehu ostetaan kuten myös kivennäiset, suola ja pikkuvasikan murot.
